Kurkistus blogin kulissien taakse


Kototeko-blogin Sanna haastoi muut bloggaajat kertomaan, mitä kaikkea blogin tekemiseen kuuluu viikon aikana. Sannan vauhti olikin henkeäsalpaava mutta hänen bloginsa onkin ihan ammattilaisen tasoa. 😍 Itselläni on niin kovin vähän aikaa blogiin käytettäväksi mutta tämä onkin minulle ollut harrastus kaiken muun ohella, jonkinlainen varaventtiili akateemisen kirjoittamisen lisäksi. Olisihan se toki kiva, jos voisi vaikka jopa työkseen blogata mutta ei taida onnistua ihan lähiaikoina ainakaan sellainen haave.



Pistin nyt kuitenkin huvikseni ylös yhden heinäkuisen viikon aikana, mitä tuli tehtyä. Viikko oli tietysti hieman poikkeuksellinen, kun tässä nyt vielä puoliksi lomailen ja puoliksi teen paluuta työasioiden pariin. Apurahatutkija kun ei oikein voi lomaa aina pitää: itselläni pärähti juuri artikkeli arviointikierrokselta takaisin, tosin ihan rohkaisevin kommentein mutta vielä pitää työtä tehdä, ennen kuin artikkeli voidaan hyväksyä julkaistavaksi. Tässä ohessa nyt kuitenkin koetan vähän blogiakin kirjoitella. Tervetuloa siis matkalle mukaan:

Maanantai

Olemme olleet kakkoskodissamme maalla ja iltasella on paluu takaisin kaupunkiin töiden pariin edessä. Ajomatka on muutaman tunnin verran ja siinä minulla onkin hyvää aikaa neuloa joululahjasukkien vaativa kuvio valmiiksi. Jorid Linvikin Suuri sukkakirja pysyy auki lattialla jalkojeni välissä kahden kassin päällä, post it -lappu näyttää kaaviosta oikean kohdan ja minä neulon.


Olemme kotona noin yhdeksän aikaan illalla ja kun lapset ovat menneet nukkumaan, istahdan sohvalle ja kaivan matkalla ostamani langat (valkoinen, harmaa ja vaaleanpunainen 7 veljestä) ja muutaman samoja sävyjä olevan jämälangan, pääasiassa löydän paksumpaa Viking Garnia ja Novitan Joki-lankaa, ja alan yhdistää niitä torkkupeittoa varten. Keksin viime viikolla, että tulevaksi rippilahjaksi sopisi torkkupeitto ja aikaa on tietysti vain muutama hassu viikko. Saa nähdä, ehdinkö tehdä ajoissa valmiiksi. Katsomme miehen kanssa Netflixiä ja minä neulon torkkupeittoa. Olen tarkistanut tytön äidiltä lempivärit ("tyttömäiset, esim. vaaleanpunainen"). Ohjeeksi valitsin aluksi Sanna Vatasen Kotivinkissä julkaistun neulotun torkkupeiton ohjeen  mutta koska sillä ohjeella yksinkertaisella langalla käytettynä peitosta olisi tullut mielestäni liian hatara, päätin tuunata ohjetta ja yhdistää kahta lankaa liukuvärjäysmenetelmällä.


Tiistai

Pyykinpesua ja siivousta koko päivä tiedossa. Aamukahvin juonnin jälkeen teen pari kerrosta torkkupeittoa ja otan kuvat siitä ja edellisiltana neulomastani sukkakuviosta blogia varten. Sataa ja ukkostaa. Avaan tietokoneen tarkistaakseni sähköpostit ja katson samalla blogin tilastoja ja aloitan kirjoittaa kulissipostausta. Käyn myös kurkkaamassa Facebookin blogisivuni ja linkitän Instagram-tilit oikeisiin sivuihin.

Illalla jatkan peiton neulomista ja laskeskelen, että koska minulla on hieman vajaa kolme viikkoa aikaa ja peiton pituudeksi pitäisi tulla 170 cm, se tarkoittaisi sitä, että jos neuloisin 10 cm päivässä, peitto olisi valmis 17 päivässä eli juuri riittämiin rippijuhliin mennessä. Illan lopuksi mittaan peiton pituuden. Olen neulonut reilut parikymmentä senttiä, joten hyvässä aikataulussa mennään.


Keskiviikko

Aamupäivän pohdiskelen väitöskirjani teoreettista viitekehystä ja jatkan pyykinpesuja. Sitten teen hieman korjausompeluja: parista pyyhkeestä on lähtenyt ripustinlenkki irti ja ompelen boksereiden saumaan ilmaantuneen pienen reiän samalla, ne kun ovat muuten vielä oikein hyvässä kunnossa. Minulla on muutama kierrätysompelutyö tehtynä ja pohdin, koska saisin ne kuvattua ja blogattua. Mietin myös, koska ehtisin ommella ostamastani toisesta Star Wars -kankaasta lapsille paitoja. Yhdet paidat jo ompelin enkä niitäkään ole vielä postannut. Tosin eivät ne käytössäkään vielä ole olleet. Ehkä koulunaloitus olisi hyvä ajankohta postata niistä.

Kaivan lisää jämälankoja esiin ja kuvaan ne blogipostausta varten. Lähdemme matkalle lainamökille huomenna ja suunnittelen ottavani torkkupeiton matkakäsityöksi ja mietin, kuinka paljon lankaa tarvitsen mukaan.


Läppärillä kirjoitan toisen blogini, Kahden talon väkeä, postauksen viime viikon kuulumisista, joihin kuuluu pihatöitä, leipomista ja Pori Jazzeja (lue postaus täältä). Lisäksi käyn pitkästä aikaa lukemassa muiden blogeja ja kommentoimassa. Yritän olla mahdollisimman vähän tietokoneen ääressä vapaa-ajallani eli pidän some-lomaa aina kuin mahdollista, mutta se näkyy myös ei-aktiivisuutena sitten toistenkin blogien lukemisessa.

Torstai

Saan neulottua hyvin torkkupeittoa koko automatkan Helsingistä Naantaliin. Jatkan vielä illalla, kun katsomme mökissä Netflixiä. Matkalla pysähdymme Kasvihuoneilmiössä kahvilla ja munkilla. Otan pari valokuvaa ajatellen Kahden talon väkeä -blogiani. Illalla otan grillaamisen ja saunomisen jälkeen kuvia myös sateenkaaresta ja auringonlaskusta ja jaan ne Kahden talon väkeä -blogin Instagram-sivulla.


Perjantai

Lataan kuvia Naantalista Kahden talon väkeä -blogin Naantali-postausta varten. Käymme myös Muumimaailmassa, johon saamme alakouluikäiset lapsemme suostuteltua vielä "viimeisen kerran" mukaan aikuisten mieliksi - koska me aikuiset haluamme vielä kerran käydä siellä. 😎 Illalla käymme syömässä ravintolassa ja neulon vielä torkkupeittoa iltasella.


Lauantai

Lauantaina lähden lasten kanssa Väskin seikkailusaareen. Siellä toinen lapsi tipahtaa alas melko pitkän pudotuksen yhdellä seikkailuradalla ja tömäyttää jalan maahan sillä seurauksella, että nilkka nyrjähtää pahasti. Saan onneksi kylmäpussin ensiavusta mutta seikkailu jää kesken ja palaamme veneellä takaisin keskustaan. Ensiapu on jo kiinni mutta juuri sulkemassa olevasta apteekista saan ostettua kompressiositeen ja uuden kylmäpussin ja palaamme autolla mökille lepuuttamaan nilkkaa. Se ei ole turvonnut ja lapsi on pystynyt varaamaan jalalla, joten arvioimme, ettei se ole murtunut. Muutaman tunnin päästä lapsi kuitenkin alkaa valittaa yltyvää kovaa kipua jalassa eikä enää pysty edes varaamaan jalalla, joten vaihtoehtoina on lähteä Turkuun TYKS:iin, jossa pahimmassa tapauksessa on hirveä ryysis Tall Ships Racessa itsensä teloneiden kanssa tai palata kotiin Helsinkiin ja mennä siellä päivystykseen. Pakkaamme siis pikavauhtia kamat kasaan, vaikka olisimme voineet mökillä olla vielä sunnuntaihin saakka ja toinen lapsi on harmistunut siitä, että joudumme lähtemään, kun ei ehtinyt edes uimaan, mutta minkäs teet, kun on force majeur

Ajamme Töölöön Mehiläisen päivystykseen. Joudun istumaan autossa penkki tosi eteen vedettynä, jotta lapsi pystyy ojentamaan nilkan etupenkkien väliin lepäämään, joten neulomisesta autossa ei tällä kertaa tule mitään. Ehdimme päivystykseen puoli yhdeksältä illalla ja lapsi pääsee siellä lopulta lääkäriin ja röntgeniin. Minä lähden toisen lapsen kanssa kotiin aiemmin iltatoimiin. Onneksi kyseessä oli sitten vain nilkan nyrjähdys eikä murtumaa löytynyt ja lapsi pääsee kotiin kainalokepeillä ja tukisiteellä. Muutaman päivän täydellinen lepo ja kylmähoito nilkkaan määräyksenä; lisäksi viikko-kaksi menee toipuessa, joten kainalokeppejä joutunee käyttämään tarpeen mukaan. Kello on jo puoli yksitoista, kun lapsi pääsee lopulta kotiin ja saa iltapalaa ja pääsee nukkumaan. Me vanhemmat koetamme rauhoittua sohvalle katsomaan Netflixiä ja valvomme poikkeuksellisen myöhään. Saan neulottua pitkään torkkupeittoa, vaikka jo väsyttääkin.


Sunnuntai

Aamulla huomaan, että myöhään yöllä neulomassani osiossa on kaksi valkoista raitaa yhden raidan sijaan, joten joudun purkamaan virheeseen saakka ja neulomaan päivän mittaan uutta tilalle pysyäkseni aikataulussa... 

Katson blogiin tulleet kommentit ja vastaan niihin. Päivä menee taas muuten pääasiassa pyykkiä pestessä.

Jatkan vielä illalla torkupeiton neulomista Netflixiä katsoessa ja päivän päätteeksi mittaan peiton pituudeksi 90 cm! Olen siis 20 cm edellä aikataulusta, jihuu! 


Maanantai

Otan kuvan eilen illalla neulomastani peitosta ja työskentelyhetkestäni parvekkeellamme ja alan viimeistellä tätä postausta. Lataan kuvat ja käsittelen niitä kuvankäsittelyohjelmalla - lähinnä lisään vesileimat ja jos on valotuksen kanssa jotain ongelmaa niin parannan valoa kuvissa. Mietin, että pitäisi kirjoittaa myös Kahden talon väkeä -blogiin postaus Naantalista, jotta voisin samalla linkata siihen tästä postauksesta suoraan. Koska olen kuitenkin laiminlyönyt tätä käsityöblogiani viime aikoina, päätän postata tämän ensin ja kirjoittaa Naantali-kirjoituksen myöhemmin. Linkitän valmiin postauksen sitten tänne, kun se on valmis. Töidenkin pariin pitäisi taas ryhtyä...

Olen muutaman muunkin Kulissien takana -postauksen lukenut tällä välin Kototeko-blogin lisäksi. Tämä onkin ollut todella mielenkiintoinen haaste! Tässä muutama linkki kurkistamaan toisten ihanien käsityöblogien kulissien taakse:














12 comments

  1. Olipas kiva lukea mitä kaikkea tapahtuu kulisseissa :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, Nelli! Aika vauhdikas viikko olikin mutta ehdin sentään blogiasioitakin hoidella. :D

      Delete
  2. Tämä oli mukava haaste ( kiitos linkityksestä!) ja oli kiva kuulla sinunkin viikostasi. Kurjia tuollaiset päivystysreissut, mutta hyvä, ettei käynyt pahemmin. Tsemppiä torkkupeittourakkaan👍 Näyttää kyllä hyvältä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, Kati! Juu, pienistä kolhuista kyllä selviää. Onneksi, ettei pahempaa sattunut tosiaan. Torkkupeittourakkaa vielä tosiaan riittää... 😂

      Delete
  3. Meilläkin on ollut vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Toivoisi kovasti, että teidän ja meidän pienet kesälomalaiset säästyisivät kolhuilta.

    ReplyDelete
  4. Kiitos kaunis linkityksestä! Voi, kun teillä on ollut vauhdikas viikko kaikin tavoin. Toivottavasti loppu loma sujuu rauhallisemmin. Ja oi, kuinka vaikeaa työtä pystyt kutomaan automatkalla. :o Multa ei tahdo onnistua yksinkertaisemmatkaan asiat, vaan aina tyrin jotekin, vaikka kuinka aivotonta hommaa mukaan ottaisin... :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, Maarit! Totesin, että lienee parempi tehdä tuo vaativa kuvio automatkalla, kun yleensä neulon vain telkkaria katsoessa ja siinä menee joko kuvio pieleen tai tippuu täysin juonesta. :D Mutta hei, muistathan sen mun neuletakkini... ei mee aina niin kuin Strömsössä täälläkään!

      Delete
  5. Voi kurja tuota tapaturmaa, onneksi ei käynyt pahemmin! Mutta oih miten ihastuttava peitto sinulla on työn alla, ihan tosi nätti! Tämä oli kyllä mukava haaste, kiitos linkityksestä ❤️

    ReplyDelete
  6. Kivaa, kun osallistuit! Ihanan näköisiä juttuja sulla on työn alla. Kuulostaapa idylliseltä tuo kahden kodin juttu. ❤ Ja siirtymät paikasta toiseen on tietty tässä lajissa aika mukava juttu. Onneksi muuten lapsellenne ei käynyt pahemmin! Mukavaa loppukesää! 🙂

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, Sanna, tämä oli mukavaa! Matkat hyödynnän tosiaan aina joko lukien tai käsitöitä tehden. Samoin, hyvää loppukesää - toivottavasti jokin intiaanikesä vielä yllättäisi.

      Delete